Markkinamyönteinen muutosvoima kestävän tulevaideen asialla

TEKOÄLY – TULEVAISUUDEN PÄÄTTÄJÄ?

Julkisessa päätöksenteossa on hyvä pyrkiä arvioimaan päätöksen vaikutuksia mahdollisimman kattavasti. Tätä varten voidaan esimerkiksi kuulla eri tahoja edustavia yhdistyksiä, järjestöjä, asiantuntijoita ja tutkijoita, sekä tehdä vaikutusarviolaskelmia ja tarkastella asiaan liittyviä tulevaisuuden ennusteita. Generatiivinen tekoäly voidaan valjastaa suuren tietomäärän käsittelyyn, mikä avustaa virkahenkilökunnan ja valtuutettujen työtä ja voi nostaa esiin katvealueita, jotka jäisivät muutoin huomiotta. Tekoälylle voidaan kirjoittaa syöte päätösesityksestä tai siihen liittyvistä selvitettävistä tiedoista, joihon perustuen se etsii relevattia tietoa ja muodostaa siitä yhteenvedon. Tietolähteet voivat muodostua esimerkiksi yhden tai useamman julkisen organisaation asiakirjoista ja julkaisuista.

Vaihtoehtoisesti tekoäly voidaan valjastaa käyttämään avointa julkisesti saatavilla olevaa tietoa internetistä laajasti tai kohdennetusti. Tämä voi osoittautua hyödylliseksi, jos pyritään arvioimaan ihmisten enimmäkseen jaettuja mielipiteitä asian tiimoilta. Generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää myös päätösesitykseen kantaaottavana ja siihen liittyvien selvityspyyntöjen käsittelijänä. Tekoälyassistenttit pystyvät ottamaan vastaan aiempaa syötettä tarkentavia uusia syötteitä lennosta ja kehittämään uuden vastauksen tai laskelman perustuen annettuun lisätietoon, oikaisuun tai asian rajaukseen. Tämä mahdollistaa ikään kuin tekoälyn julkisen ristikuulustelun huolenaiheista ja mahdollisuuksista päätösesitykseen liittyen.

Tekoäly varjohallitsijana

Alkuun humoristisessa mielessä generatiivisesta tekoälystä voidaan luoda varjohallitsija organisaatioihin, joka omiin tietoihinsa ja optimointeihinsa vedoten esittää näkemyksiä valtuutettujen, hallitusten tai johtoryhmien tekemiin päätös- ja linjaesityksiin. Tällä voidaan saavuttaa hupaisia tai tylsän johdonmukaisesti ennustettavissa olevia kannanottoja, joilla ei välttämättä ole päätöksenteon kannalta paljon arvoa. Mutta mikäli tekoälymallit kehittyvät ja pystyvät faktakeskeisesti ja tarkistettavin lähdeviittein argumentoimaan kantansa, ne voivat tarjota lisäarvoa päätöksentekoon ja toimia mahdollisesti neutraalimpina tahoina ilman inhimillisiä ajatusvirheitä. Tämä on sekä huolenaihe, että mahdollisuus.

Erinäisiä päätöksiä ohjaa niiden avulla saavutettavat toivotut päämäärät ja päätöksen tekijään vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Päätöksen teon looginen johdonmukaisuus ja päämäärien saavuttaminen esitetyillä keinoilla voivat olla suuresti ristiriitaisia. Päätöksen tarkoitus voi olla hyvä, mutta sen toteuttamiseksi esitetyt keinot voivat sisältää paljon ulkoisvaikutuksia, jotka voivat kokonaisuudessaan johtaa päinvastaisiin lopputuloksiin. Sosiaaliset tekijät taas voivat ohjata päätöksen tekijää tekemään suhteessa esitettyyn päämäärään kehnompia ratkaisuja, kun hän harkitsee ja pyrtkii suosimaan omaa henkilökohtaista asemaansa tai mainetta.

Uhkat ja mahdollisuudet

On vääjäämätöntä, että generatiivista tekoälyä tullaan hyödyntämään tiedon analysoimiseen ja jäsentelyyn, sekä tutkimuksen ja laskelmien tekemiseen. Näin tekoälyillä tulee olemaan vaikutusta julkiseen päätöksentekoon suoraan itse poliittisessa prosessissa tai sen ulkopuolisten asiantuntijoiden, etujärjestöjen tai muiden aktivistiryhmien kautta. Parhaimmillaan tekoäly pystyy tietoaineistoon vedoten ratkaisemaan poliittisia kiistakysymyksiä, estämään aikaisemmin virheelliseksi osoittautuneiden päätöksien uusimista, ottamaan kantaa edustamattomien ryhmien puolesta, tuomaan mahdolliset ei-toivotut seuraukset paremmin keskiöön pienissäkin päätöksissä ja olemaan immuuni sosiaalisille ilmiöille ja ryhmäpaineelle.

Pahimmillaan tekoälyn kehitys ja moduulien koulutus tai niihin suhtautuminen kuitenkin politisoituu. Tekoälyn esittämät vastauksen ovat tarkoituksellisesti optimoitu tai säädetty myötäilemään haluttua ideologiaa tai eturyhmän asiaa laajemmista seurauksista ja kokonaisvaikutuksista piittaamatta. Mikäli generatiivisen tekoälyn työkalut voidaan valjastaa eri politiikkaan ja mielipideilmapiiriin vaikuttajien tahoilta laajalti, en olisi yllättänyt, että tulemme näkemään botteja, jotka julkaisevat jotain mielipidettä vahvistavaa tai hyökkäävää sisältöä kirjoituksin, meemein tai videoin netin monilla eri alustoilla. On oletettava, että botit saadaan reagoimaan pinnalle nousseissiin aiheisiin, jotka tekevät niistä dyynaamisempia ja siten ne voivat saavuttaa suuremman yleisön. Lisäksi on syytä huomioida bottien käyttäminen suoremmassa vaikuttamisessa esimerkiksi kirjallisin vetoomuksin kansanedustajiin, kaupungin valtuutettuihin ja julkisten instituutioiden sähköposti- ja muita palaute- ja esitysreittejä käyttäen.

Tällaista vaikuttamista on tapahtunut ja tapahtunee kaiken aikaa, mutta sen automatisoiduksi tai tekoälyn luomaksi havaitseminen vaikeutuu. Automatisoiduisti tuotetuissa vetoomuksisa voidaan esimerkiksi käyttää uskottavuuden parantamiseksi mediassa esiin nostettuja uutisia ja esittää vetoomus täysin tai osin fiktiivisessä henkilökohtaisessa tarinallisessa muodossa hyödyntäen julkisesti saatavilla olleita faktatietoja osana vetoomusta.

Tekoälyn tulevaisuus julkishallinnossa

Lähitulevaisuudessa on nähtävissä generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä asiantuntija-, vaikuttaja- ja viestintätehtävissä lähinnä tiivistysten ja yhteenvetojen tekijänä keskusteluun ja päätöksentekoon osallistuvan valtuutetun tai hänen avustajansa toimesta siihen liittyvästä aineistosta. Yhteenvetojen laatimista tullaan varmasti hyödyntämään myös kokousten, erityisesti verkkokokousten muistiinpanojen luojana. Tekoäly saattaa tulla palvelemaan myös kirjoitusten ja esitysten kuten sähköpostien, tiedotusviestien ja Powerpoint esitysten esikirjoittamisessa ja tarkastamisessa. Suurten tietomäärien analysointi ja täsmä hakeminen jokseenkin jäsentelemättömästä aineistosta tulee todennnäköisesti kehittymään ja yleistymään huomattavasti hitaammin eri tahojen kehittäessä omia optimoituja moduuleita tarpeitansa vastaamaan.

Toivottavasti generatiivisen tekoälyn käyttöä voidaan kehittää täysin irrallaan poliittisesta prosessista, kunnes sen katsotaan olevan riittävän kehittynyt toimimaan hyödyllisenä työkaluna. Kehittämisen mahdollistamiseksi olisikin toivottavaa, että julkiseen päätöksentekoon liittyvät tiedot olisivat helposti tekoälykehitysryhmien saatavissa, ja tekoälyn kehitykseen suhtauduttaisiin julkishallinnan kannalta mahdollisimman avustavasti. Näin ollen generatiivisen tekoälyn mahdollisuus toimia julkiseen päätöksentekoon kantaaottavana ja rakentevana toimijana tai työkaluna tulee olemaan vielä jokseenkin kaukaista tulevaisuutta. Olisi tosin varmasti hupaisaa nähdä ajankohtaisiin asioihin ja päätösesityksiin kantaaottavia tekoäly-diktaattoreita, joka linjaavat käytettävissä oleviensa tietojen perusteella kantojaan kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ilari Lund, Kemian prosessitekniikan maisteriopiskelija Aalto-Yliopistosta.


Seuraa meitä somessa

Muut Julkaisut